Siemenpuu-säätiö ja Mitra Insani
Siemenpuu-säätiö kanavoi ulkoministeriön kehitysapua ympäristöongelmien torjumiseksi, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi sekä ihmisten sosiaalisen ja ympäristövastuun edistämiseksi. Siemenpuu perustettiin vuonna 1998, vaikka sen takana olevat järjestöt ovat toimineet Etelässä jo pidempään: Kehitysmaayhdistys Pääskyt on perustettu jo vuonna 1964 ja Kepa on Suomen johtava kehityspolitiikan järjestöasiantuntija. Siemenpuulla on yhteensä 15 perustajajärjestöä, mukana niin kansainvälinen WWF ja kattava Suomen luonnonsuojeluliitto kuin pienemmät kaupunkiympäristön Dodo ry tai Ympäristö ja Kehitys ry.
Siemenpuu-säätiön painopiste kohdistuu tällä hetkellä Etelä-Amerikkaan, Maliin ja Kaakkois-Aasiaan. Indonesialaisen Mitra Insanin kanssa Siemenpuu on työskennellyt jo vuodesta 2006 lähtien. Indonesian ilmastonmuutoksen tärkeys johtuu siitä, että sen suosademetsät varastoivat valtavia määriä hiilidioksidia.
Mitra Insani on kansalaisjärjestö, joka toimii Sumatran saaren itärannikolla Riaun maakunnassa. Järjestö perustettiin vuonna 1998 ja se keskittyy paikallisyhteisöjen vahvistamiseen ja suosademetsien suojeluun.
Mitra Insani tekee työtä yli 200 000 hehtaarin alueella Kamparin niemimaalla, joka muodostaa yhden Indonesian tärkeimmistä yhtenäisistä suosademetsäalueista. Se yhdistyy Kerumutanin suohon ja yhdessä alueet ovat laajuudeltaan miljoona hehtaaria. Noin puolta alueesta peittää sademetsä ja vastaavasti puolet on raivattu, lähinnä öljypalmu- ja sellupuuviljelmiksi.
Indonesian suosademetsät: valtavat hiilidioksidivarastot
Kamparin niemimaan 400 000 hehtaarin kokoinen suosademetsäalue ja sen alla olevat turvekerrostumat sisältävät suuren hiilimäärän. Kamparin niemimaa koostuu turvemaasta, jonka syvyys on enimmillään noin 20 metriä. Kun metsiä hakataan tai ojitetaan, ja turvemaita otetaan muuhun käyttöön, turpeen hiilivarat eivät säily, vaan ne vapautuvat pääasiallisesti hiilidioksidina ilmakehään, mikä aiheuttaa ilmakehän lämpenemistä ja suurina määrinä edesauttaa ilmastonmuutosta. Indonesia on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suu
rin hiilioksidin tuottaja maailmassa. Tämä johtuu enimmäkseen yli miljoonan hehtaarin vuosivahdilla tapahtuvasta metsäkadosta, erityisesti suosademetsäalueilla Borneossa, Sumatralla ja Länsi-Papualla. Sumatralta tulevat Indonesian suurimmat turvemaiden hajoamisesta johtuvat päästöt.
Neljä kylää, joissa on yli 7000 asukasta, tekee yhteistyötä Mitra Insanin kanssa suosademetsien ja turvemaiden suojelemiseksi ja kyläläisten elinkeinojen turvaamiseksi. Järjestön ja kyläläisten ilmastonmuutoksen torjuntatyöhön kuuluu Kamparin niemimaan turvemaaekosysteemin ennallistaminen rakentamalla patoja sitä halkoviin kanaaleihin vesitasapainon palauttamiseksi. Työhön kuuluu myös hakattujen raiskioiden uudelleen metsittäminen.
Samalla Mitra Insani pyrkii vahvistamaan yhteisöjä niiden elinkeinojen turvaamiseksi ja maiden käyttöoikeuksien palauttamiseksi. Esimerkiksi patoja käytetään kalakantojen kasvattamiseen. Mitra Insani tekee myös poliittista työtä. Se on ollut aktiivisesti mukana muodostamassa yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, valtion edustajien ja yritysten välistä koalitiota Kamparin niemimaan suosademetsäalueiden suojelemiseksi.
Paikallisyhteisöt – parhaat metsänhoitajat
Kamparin niemimaan suosademetsäalueita ja turvemaata uhkaavat nyt ennen kaikkea metsä- ja öljypalmuyritysten hakkuuluvat sekä laittomat hakkuut. Mitra Insanin mukaan yhteisömetsämallit voivat ratkaista Kamparin niemimaan suosademetsien suojelun ongelmat ja samalla hillitä ilmastonmuutosta. Mitra Insanin tukemat yhteisöt ovat kuitenkin jääneet puristuksiin yhä kapeneville maakaistoille pääosin yritysten hallitsemien maiden ja 
osittain luonnonsuojelualueiden väliin. Siksi on tärkeää tukea Mitra Insanin työtä, jotta se voisi puolestaan tukea yhteisöjä niiden ympäristötyössä.
Helmikuussa 2011 pidetyssä YK:n
8. metsäkonferenssissa yhä useammat kansainväliset tutkimukset osoittivat, että paikallisyhteisöjen ylläpitämät metsät ovat tehokkain tapa vähentää metsähakkuiden aiheuttamia päästöjä ja edistää metsien roolia hiilidioksidin varastoina. Metsien kestävyydestä huolehtiminen on luonnollisesti paikallisyhteisöjen intresseissä – niiden toimeentulo riippuu metsästä.
Mitra Insania tukeva Ilmastotili